31.5 18:10
Hola vaan taalta aurinkoisesta Barcelonasta. Palmuja, kaktuksia, taukoamatonta auringonpaistetta ja helletta (mita nyt eilen oli vahan kylma...), mita muuta voi lomalta haluta?
Mutta ei kiirehdita asioiden edelle. Edellisen raportin lopussa jaimme Bordeaux:n kaupunkiin...
FADE OUT
FADE IN
EXT. BORDEAUX - DAY
Kaupungin huomattavin nahtavyys on Monument Girondins tms, joka koostuu korkeasta (>50m) tornista ja kahdesta isosta suihkulahteesta mutanttihevonen-patsas koristeilla. Sen ihailuun ei kuitenkaan kovin monta minuuttia saanut kulumaan, joten jatkoin matkaa Jardin Botaniqueen, joka oli idyllinen aidattu puisto virtoineen joissa uiskenteli kaloja, joutsenia ja ties mita lintuja. Matkalla takaisin asemalle vastaan tuli myos patsas jossa oli plakaatti "Jeanne D'Arc, Heroine National" ja esitti kyseista henkiloa ratsailla.
Olin saanut juuri Oliver Twistin luettua, joten lukemista ensimmaiselle parin tunnin junamatkalle Iruniin ei ollut. Nain kuitenkin valahdyksia auringonlaskusta Atlantin valtamereen joten ei aivan turha matka.
Irunin pienenpienella asemalla oli kirjakauppa josta loytyi pari englanninkielista pokkaria, otin mukaan John Irvingin The Cider House Rules. Vaikka olenkin sen lukenut joskus, se oli suomeksi ja siita on niin paljon aikaa etten muista kuin paakohdat erittain hamarasti.
Junanvaihto sinallaan oli suht pelottava operaatio. Minun junani lahtisi 22:40 ja oli paivan viimeinen kyseiselta asemalta lahteva juna, ja asema oli kaytannossa autio, ja oikealle raiteelle paastakseen piti viela menna alikulkutunnelia pitkin...Selvisin kuitenkin hengissa junaan. Puolen tunnin ajan ehdin jo iloita etta satuin saamaan koko 6 hengen osaston itselleni ja mahtuisin nukkumaan miten pain haluaisin, mutta sitten juna pysahtyikin jollain selvasti tarkealla asemalla (nimea en saanut selville, surkea viitoitus), ja 4 muuta ihmista tunki osastoon lisaksi. Pieni lohdutus oli sentaan se etta he olivat kaikki naisia :)
Jotenkuten sita sitten sai nukuttua yon, tosin aika patkittain, asentoa piti vaihdella jatkuvasti, kun jalkoja ei saanut ojennettua suoraksi mitenkaan.
Barcelonaan saavuimme sitten 9:10. Turisti-infosta kartta mukaan, metrolippu ostoon, ja valittua hostellia lahimmalle asemalle vain. Seuraavat 1.5h sitten harhailinkin reppu selassa pitkinpoikin Barcelonan kujia etsien epatoivoisesti oikeaa katua. Minulla oli vaatimattomat 4 karttaa (Let's Go:n 2 kpl, turisti-infosta saatu, ja kioskista ostettu) mutta kaikki olivat tavalla tai toisella surkeita, lahinna siita syysta etta koittivat kattaa aivan liian ison alueen ja nain ollen vanha kaupunki pienine kujineen oli aivan liian yksityiskohtainen jotta siita olisi saanut mitaan selvaa.
No, lopulta vastaan tuli kyltti "Youth Hostel", joten painoin soittokelloa ja kavelin toiseen kerrokseen oven avauduttua, ja sielta loytyikin majapaikka. Ensimmainen kerta muuten kun olen yota majapaikassa josta ei ole mainintaakaan Let's Go:ssa, huimaa.
Vahan kalliimmaksi se osoittautui kuin etsimani paikka (16e/yo), mutta saa kelvata. Sijainti on mainio, kivenheittama meresta aivan keskustan lahella. Saniteettitilat tosin ovat melko surkeat, suihku on noin puoli neliota, vessan lukko ei toimi, toisen lavuaarin vesihana ei toimi, jne.
Hieman levattyani menin laheiselle Port Villen viihdekeskukselle, joka on 55 hehtaarin mereen ulottuva laituri tms jossa on leffateattereita, IMAX-teatteri, ja matkani kohde, Euroopan suurimmaksi vaitetty akvaario (tai miten Aquarium nyt suomennetaankaan). Siella oli kaloja, pingviineja, ja muita vedenelavia ihan kiitettavasti. Parimetrisia haitakin loytyi, ja niita paasi ihailemaan senttien paasta vedenalaisesta tunnelista. Niiden silmat ovat juuri niin ilkean nakoiset kuin leffoissa aina nakee. Valitettavasti haitten seassa sukellelleita tyontekijoita ei syoty elavalta, jai se spektaakkeli nakematta.
Haitten jalkeen makoilin jonkun aikaa puulaiturilla nauttien auringosta ja lammosta, niita ei pahemmin talla matkalla oltukaan nahty. Sen jalkeen menin hostellille ja suihkun jalkeen nukkumaan, junassa vietetty yo ei ollutkaan ollut niin virkistava kuin luulin.
Tanaan herasin yllattaen vasta vahan ennen yhtatoista, joten missasin aamiaisen jonka tarjoilu loppuu kymmenelta. Aamiaista siis laheisesta kaupasta (appelsiinimehua ja omenaleivoksia), ja Palau Guelliin. Se on Gaudin suunnittelema asuintalo Guellin perheelle 1800-luvulta. Vaikka jonotus vei tunnin ja opastettu kierros yli tunnin, ajankaytto kannatti, sen verran hienoa arkkitehtuuria talo edusti. Vahan kuin minun tuleva taloni, pienemmassa mittakaavassa tosin. Ahtaaksihan se tulee jos kaupunkitalon tallissa on tilaa vain kahdelle hevoselle.
Sitten jatkoin itaanpain, Montjuic-vuorelle/kukkulalle/whatever. Ensin metrolipulla ylos maanalaisella junalla jonkin matkaa, sitten huipulla olevalle linnalle 851m pitkalla koysiradalla. Huimaavat nakymat seka koysiradalta etta linnasta, koko Barcelona levittaytyy edessa. Otin jopa valokuvia suht paljon, jota olen tahan asti tehnyt hyvin kitsaasti.
Vuorelta loytyy myos 1992 olympialaisia varten rakennetut urheilupaikat ja puistot ja ties mita, kavelin seuraavaksi niitten lapi. Aivan autioita turisteja lukuunottamatta, ja osa oli jopa suljettu kokonaan. Kavelin sitten vuoren alas Espanya-aukiolle, matkalla oli museoita ja suihkulahteita muille jakaa. Myos liukuportaita ulkoilmassa loytyi matkaa helpottamaan, mika oli aika oudon nakoista nain pohjoismaisesta nakokulmasta.
Kaupungin keskeinen kavelykatu, La Rambla, on nakemisen arvoinen. Katua reunustavat kaikki mahdolliset kaupat ja nahtavyydet molemmin puolin, ja keskella on levea kavelylle pyhitetty alue, joka on myos taynna toimintaa. Kaikenlaista katutaiteilijaa loytyy, eniten patsaita jaljittelevia ihmisia. Mahtaa olla tylsa ammatti, seista paikallaan mahdollisimman liikkumatta paivat pitkat. Ei vaikuta edes kovin tuottavalta paatellen heidan hatuissaan olevien kolikkojen maarasta.
Tanaan en tieda jaksanko enaa kovinkaan paljoa tehda, olen ollut jaloillani jo aika monta tuntia. Kayn varmaan katsomassa onko hostellin lahella oleva ranta mistaan kotoisin ja miten lamminta vesi siella on, ja jos kaikki on ok huomenna voisi puolisen paivaa viettaa rannalla. Parc Guellessa voisi kayda toisen puoliskon aikana, saa nyt nahda.
The end, for now.